Kaikki alkoi maaseudulta, syrjäisestä pirtistä, jonka pihoilla pieni punahiuksinen tyttö juoksenteli kissoja kiinni kameran hihna tiukasti käteen kiedottuna. Kamera oli kiva leikkikalu, jonka ainut huono puoli oli se, ettei sitä saanut käyttää ylen määrin.
Tänä päivänä työtäni ohjaa kipinä tunteiden ja tarinoiden kertomiseen ja jakamiseen kuvin ja sanoin. Läsnäolon tilassa tapahtuva kauneuden katseleminen ja pienten maailmojen tarkkailu etsimen läpi kantaa kaikuja kertomuksen alkumetreiltä, jonka varrelle on vuosien saatossa sekoittunut määrätietoisuutta, intohimoa, tavoitteellisuutta ja taitoa.
Tammikuussa 2016 harrastuksesta haarautui opintie. Opintie synnytti työn, ja työ synnytti yrityksen. Kamera kädessä koen olevani omalla paikallani ja onnekas. Saada tallentaa muuten ohikiitäviä hetkiä, tutkia olemassa olevaa kauneutta, ihmetellä sen äärellä ja välittää siitä palasia toisten katsottavaksi ja koettavaksi - onko ilahduttavampaa työtä?
Tavoitteenani on aina uudestaan tallentaa asiakkaalle räätälöity, luonnonvaloa kunnioittava ja tunnetta tihkuva tarina. Kädenjälkeni on herkkä, mutta voimakas, tummanpuhuva, mutta lämmin - valo korostuu pimeän sylissä, vaikka keväät tuovat aina keveyttä ja pastelliloistoja mukanaan kuvapinnoille luonnon niitä kantaessa.
Minä Tiina Uimaluoto, satakuntalainen valokuvaaja, joka opiskelee Tampereella ja matkustaa pyydettäessä, rakastaa metsiä ja hääkuvauksia sekä niiden yhdistelmiä, ja toivoo, että olet löytänyt täältä paljon kauneutta.